Sisters' meeting

Heippa,

tällä päätähuimaavalla postaustahdillahan ihan hengästyy! Jotenkin infernaalinen laiskuuskohtaus iskee pahimmin, kun koulussakaan nyt ei muutenkaan mitenkään niska limassa joudu huhkimaan... 

Ihan alkuun pitää päivittää kaikista suurin ilouutinen: meidän keittiön pesuallas ja pesukone toimivat vihdoinkin! Kämppikseni Olga tarttui vihdoin saksalaisella tehokkuudella härkää sarvista ja tilasi putkimiehen. Ja se oli sillä hoidettu. Onneksi ei pesty kuin kuukauden päivät astiat kylppärin (oksettavassa) altaassa ja pyykit julkisessa pesulassa varsin kilpailukykyiseen 4€ kertahintaan! Hiirestä ei muuten ole näkynyt enää hännänvilaustakaan, ehkä sitäkin rupesi ällöttämään meidän tiskit.

Muihin kuulumisiin meneekin sitten viime viikonlopun siskotapaaminen! Helmiina saapui perjantaina vierailevaksi tähdeksi tänne kommuuniin. Nyssäköitä ja laukkuja roikkui siskolta joka raajasta, kun menin hakemaan sitä asemalta. Vapautin kameralaukun uhkaavalta tipahtamiskuolemalta ja suunnattiin syömään Vieux Lyonin (eli Vanhan Lyonin) alueelle, missä on paljon ihania ravintoloita. 

Alkupaloiksi tarjoilija toi jotain pikku näkäräisiä, ja Helmiinahan kärppänä siihen sitten iski ja rouskutteli suolaisen pikku palasen. Itse varovaisena, kasvejasyövänä nirsoilijana tutkailin palasia ja totesin, että tää on kyllä nyt jotain lihaa. Helmiinan (joka on myöskin osittainen kasvinpurija) ilme vaihtui onnellisesta rouskuttelijasta epäuskon kautta hysteeriseen nauruun, kun vielä tarjoilijan kautta vahvistui palasten olevan friteerattua possun jotain osaa... Onneksi suklaamousse ja jätski pelastivat uhkaavan ällöttäväksi liusuneen tilanteen. 

Suuri huijaus.

Illalla piti sitten tietenkin vielä tyhjentää lähes kokonaan pala taivasta eli irtokarkkipussi, ja maata sängyllä x-asennossa, kun totta kai tuli huono olo. Ilmapatjan pumppaus osoittautui myös haastavaksi toimenpiteeksi insinöörin tyttärille - patja pysyi luiruna ja ohuena vaikka kuinka yritettiin. Pikainen kämppiksen konsultaatio osoitti virheen proseduurissa ja ilmaventtiilin korkin poistamisen jälkeen oli nariseva lutjupatja koko komeudessaan valmis. Onnekas Helmiina! 

Siristyttää! Ja RayBanit jäi kotiin!

Lauantai kuluikin sitten turistina kierrellessä. Tavattiin myös Helmiinan lukiovaihtarivuoden aikainen host-sisko Sam ja hänen kaverinsa (molemmat opiskelevat Bordeaux'ssa vaihdossa). Syötiin lounasta paikassa, jossa todellakin varmaan pysähdyttiin haistelemaan niitä elämän ruusuja joka välissä, koska ruokien saamisen aikaan olin jo valmis järsimään pöytäliinaa. Myös Lyonin isoimmassa puistossa käytiin ihmettelemässä eläintarhan asukkeja (kirahveja! seeproja! flamingoja! kato, bambi!). Tässä vaiheessa alkoi jo väsyttää niin, että oli pakko turvautua ns. tuplakofeiinitankkaukseen espressoshotin ja kokiksen muodossa. Tämä toimenpide sekä harras patonki-juusto-salaatti-viinitankkaus mahdollistivat illan karkelot.  Sunnuntai olikin erittäin hyödyllinen päivä, katsottiin Helmiinan kanssa mm. 11 jaksoa Modern Familya ja ostettiin croissantit. 

Maanantaina oli missiona tuoda helpotusta akuuttiin shoppailuhimoon, joka purkautui mm. villahousujen ostona. Mun mielestä ne oli käsittämättömän hienot (ne on vähän ku kuvioleggarit! ja ne on lämpimät mun 16-asteisessa huoneessa,, jossa vetää! ja äiti on ylpee, ei käy huju!) mutta aiheutti Helmiinassa lähinnä huutonaurun kaltaisia oireita. Toisaalta, se halusi ostaa karvahatun, joka näytti siltä kuin olisi majava päässä, että se siitä sitten.

Shoppailupäivän iltana käytiin vielä syömässä ravintolassa kriteerinä löytää ravintola, jossa on sipulikeittoa. Ja löytyihän se. Voi luoja. En ole ikinä syönyt mitään niin hyvää (paitsi irttareita, mutta se ei kuulu tähän). Ja voin laittaa kuvankin tähän. Ihan vaan näyttääkseni, että hoh, kyllä, me täällä syömme myös asioita!  Kylläpä nyt lapsia kehitysmaissa harmittaa!

Kaiken kaikkiaan oli oikein hauska pidennetty viikonloppu! :)