Barcelona 27.10.-3.11.

Heippa,

nyt oon kotiutunut viikon mittaiselta sangria-tapas-jäätelökuurilta Barcelonasta ja jotain voisi tännekin reissusta naputella!

Oltiin siis tiedottaja Carpénin kanssa varattu reissu Barcelonaan, kun molemmille sattui joidenkin suosiollisten tähtien ansiosta mid-semester break samaan aikaan. Innosta kiiluvin silmin pakkasin kimpsut ja kampsut jäätävän kokoiseen matkalaukkuun ja nousin yllättävän pirteänä lauantaiaamuna 29.10. klo 4:15 (vähän kohmeisena tosin; lämmitys ei toiminut... no yllättääkö tämä nyt ketään enää). Aamun ensimmäinen metro oli jännittävä läpileikkaus yhteiskunnasta - viimeiset juhlijat jo orastavine silmäpusseineen (tuli vähän mieleen semmalaiset), ensimmäiset työmatkalaiset salkkuineen ja yksi muuramelainen.

Lentokoneessa alkoi jo aamun aikainen herätys tuntua, joten päätin ottaa virkistävät pikku nokkaunet, kun aikaakin oli sopivasti. Mutta ei! Totta kai viereen päätyy vielä muutaman paikanvaihdoksen jälkeen ranskalainen liikemies, joka halusi keskustella, kuulla opiskeluista, mitä pidän Ranskasta, kertoa omat näkemyksensä Saksasta ja saksalaisista (ruoka on hirveää! Ja kieli! It's oriiible!) ja muutenkin puhua mukavia koko lennon ajan. Minä yritin tökkiä sitä vaivihkaa kauemmas, huokailla vähän ja ikäänkuin sulkea silmiä välillä, mutta aina kun avasin ne pikkuriikkisen niin sieltä hyökättiin jälleen kysymystulvalla!

Sangria Family

Perillä Barcelonassa pääsin jopa hostellille ilman ongelmia, mikä on tällaiselle sokean vuoristomyyrän suunnistustaidolla varustetulle ihmiselle ihan hyvä suoritus. VAIKKA piti käyttää sekä bussia, metroa ja toista metroa, ja raahata 15 kiloa tavaroita mukana! Huraa! Päivän kulutin tutkailemalla ympäristöä lenkkeillen ja tutustumalla paikalliseen ruokakulttuuriin (kävin lähikaupassa kolme kertaa sen päivän aikana, nolotti jo viimeisellä kerralla. Varsinkin kun ostin nuudeleita). Johannes saapuikin sitten keskellä yötä, kun lentoaikataulut oli vähän inhottavammat.

Sunnuntaina oltiin kärppinä ylhäällä ja lähdettiin reippailemaan kohti Sagrada Familiaa. Opiskelijoina tuhahdeltiin maksuille ja kieltäydyttiin maksamasta sisäänpääsystä kirkkoon. Päivän agendalla oli myös Gaudin puisto, joka olikin hieno ja sieltä näkyi ympäri Barcelonaa. Tutkailin myös innoissani pirjosuhosmaisesti kaikenmaailman koru- ja huivivalikoimia, joita aukiolta löytyi. Illalla otettiinkin sitten tukevasti pohjanoteeraus ravintolavalinnassa - mun pääruoka oli kolmasosa tomaatista pinottuna jonkinlaisen valkoisen möhjöisen, tofumaisen koostumuksen omaavan juuston kanssa. Kurmee-ulkonäön viimeisteli vielä silputtu juusto ja tahmainen kastike juuston seassa. Ai että! 

herkkuu! kyllä kuola jo valuu!

Maanantaina oltiin reippaita ja oltiin jo puoli kymmeneltä tarpomassa ensin olympiakylään ja sitten vuorelle, jossa oli joku linnoitus. Hienot näkymät kyllä oli, ja alas tultiin köysiradalla. Halutiin oma köysiratavaunu, joten halailtiin siinä jonossa niin, ettei kukaan halunnut tulla meidän kanssa samaan vaunuun. Ha! Jutin sanoin, toimii kuin kanapasta! Helmiina oli suositellut illaksi La Luna -nimistä ravintolaa, ja voi veljet, se oli mieletöntä... Rohmuttiin nachoja, guacamolea, patatas bravaksia, quesadilloja ja juustoja kuin hamsterit paaston jälkeen. Sangriakin oli ihan mielettömän hyvää, ja paikka tosi viihtyisä tiiliseinineen ja kynttilöineen. Käytiin sitten vielä parilla drinkillä viereisessä baarissa ja kömmittiin metrolla hostellille.

nää ei oikeesti ollu kaikki mulle sitten

Tiistaina oli vuorossa paras päivä eli shoppailua! Riemuitsin kuin vähämielinen päästessäni kirmailemaan Mangon outlet-myymälään ja muihin kauppoihin. Johannes oli henkisesti valmistautunut shoppailupäivään eikä edes huokaillut ahdistuneesti, tästä pitää kyllä antaa  joku taistelijapalkinto. Luonnollisesti intensiivisen ja rankan shoppailun lomassa varmistettiin myös energiansaanti vohveleiden ja jäätelön muodossa. Ja illalla mentiin Travel Barin järjestämään paellailtaan, joka sisälsi ensin kierroksen Ramblaksen tuoreruokatorilla, josta otettiin tavaraa mukaan (ja siis ihan sivuhuomautuksena, siellä myytiin lampaiden nyljettyjä päitä?! ja lehmän vatsalaukkuja?! ja jalkoja?! kyllä puolivegetaristilla meinasi oksu lentää) ja sitten mentiin ryhmän kanssa kokkailutilaan. Kokki oli päivätöissä Michelin-ravintolassa, joten saatiin kyllä mielettömän herkullista paellaa! Tapaksia kannettiin pöytään, kuten sangriaakin, jota myös opittiin valmistamaan. Harjoiteltiin myös jo valmiiksi lauseita "sillon ku me oltiin Barcelonassa ni eihän ne siellä tota sangriaa noin kyllä tehny" ja "itse asiassa ei sitä paellaa sekoiteta tossa vaiheessa" ja "näpit irti siitä viimeisestä palasta manchegoa". Illan saavutus: minä söin RAPUJA. Ja yhden SIMPUKAN. Kerrataan vielä, ettei jää huomaamatta: SIMPUKAN. hhhhuuuuuuu

 Keskiviikko olikin sadepäivä ja päätettiin kurvata Starbucksin kautta aquariumiin (mikämikämikä tämä on suomeksi?!). Siellä oli hirveä jono, paljon huutavia lapsia, haita, koralleja ja paras viimeisenä: pingviinejä! Kytättiin ekstra-aikaa ikkunan takana, kun oli pakko nähdä niiden pingujen sukeltavan, vaikka oli niin hirveä nälkä, että meinasi silmissä sumentua. Hirveetä ravia paineltiin sit ostamaan ruokaa (meistä tuli tosi hyviä väkijoukossa puikkelehtijoita - ja auta armias jos tuli 1) hitaita mummoja 2) hitaita lapsiperheitä 3) ihmisiä matkalaukkujen kanssa 4) ketä tahansa eteen. Sillon puuskahdeltiin ja pyöriteltiin silmiä). 

Illalla vaihteeksi taas tapaksia ja sangriaa ja vaasalaisen toverimme Mathias Hasselblattin luokse viettämään Halloweenia. Hienot kasvomaalaukset sain kaikille aikaan (myöhemmin paljastui harmillinen tosiasia, että punainen värihän ei siis lähde kasvoista millään. Onneksi vain yhdellä seurueen jäsenistä oli lento seuraavana aamuna klo 10). Käytiin pelaamassa fussballia ja ostamassa yhteiseksi jämäkän kokoiset sammiolliset sangriaa, josta sai aina täydentää omaa lasiaan. Jatkobileisiin mentiin isolle klubille (onneksi valittiin edukas paikka - mojitot vain 17€!)  ja totta kai käytiin vähän rannalla heilumassa... toin tuliaisiksi noin 3 kg hiekkaa hostellille. 

Torstai ja perjantai meni leppoisissa kävely-rannalla hengailu-syöminen-kävelykierros-tunnelmissa. Perjantaina käytiin vielä illalla uudestaan Lunassa, ja oltiin varmaan liikuttavan huolestuneita siitä, että ei kai se nyt oo ihan täynnä! entä jos ei saadakaan nachoja, mä ainakin tarviin nachoja nyt! 

ei mintunlehtiä hampaissa - uskomatonta!

Lauantaina lennähtelin takaisin Lyoniin ja kuulin, että täällä oli satanut lunta kun olin pois! Ha! 
Mahtava loma - haluan mennä uudelleenkin ja makoilla hylkeenä rannalla... (ja syödä niitä nachoja). Viikko oli täynnä parasta seuraa, uskomatonta ruokaa ja huonoa huumoria - ainoa huono puoli siinä oli se, että se loppui ihan liian aikaisin...